Not an ordinary family

Tänään ei oo huvittanu mikään, ei mikään muu kuin syöminen ja koneelta The Sopranosien kolmannen tuotantokauden katsominen. Olin töissä pari tuntia, kyllästyin ja tulin kotiin. Mitähän se kello sillon oli, 12 iltapäivällä? Voin rehellisesti myöntää että nyt kellon tullessa kohta yhdeksän, en oo liikkunut Ronaldo-sohvaltani peiton alta mihinkään muualle kuin keittiöön jääkaapille tai vessaan käymään. Tällä hetkellä on semisti tunkkanen olo. Kyhjötän tääl pimeessä huoneessa likasten astioiden ja tyhjien karkkipussien seassa muuten tyhjässä talossa. TYLSÄÄÄÄÄÄÄ!!! Vaikuttaisin varmaan ulkopuolisen silmiin masentuneelta ja uupuneelta, vaikka oikeestaan ei oo ollu vaan mitään tekemistä.  VAIKKA OIKEESTI en oo vaan jaksanu keksiä mitään tekemistä, kyllähän sitä oikeasti vois vaikka käydä lenkillä tai nähdä jotain porvoolaista ystävää? Mutku ei jaksa tänään..

Huomenna ajattelin käydä heräillessäni heittää hyvästit Porvoon työpaikalleni hakemalla sinne jättämäni kahvikupin, sen jälkeen tehdä hedelmäsmoothien tuolta pakkasesta löytyvistä marjoista, maidosta ja pähkinöistä sekä väsää itselleni kannullisen sangriaa!! Jääkaapis on nimittäin puol pulloa punkkua, appelsiinimehua ja kivennäisvettä. Kaupasta haen pari appelsiinii ja pakkasesta jääpaloja!!! Bonapetit!!! Huomenna hemmottelen itseäni siis oikeen huolella!! Huomista odotellessa, Sopranos kutsuu taas-->

Kuvassa mun jäätelöannos (tääkin keräilyerä keittiön kaapeista, onko tää kyllä vähänniiku taivaallista asuu niiku tääl häh) ja meikän tukka! Siihen ei ookkaan oikeestaan koskettu sen jälkeen, kun pojat ne mulle kuosipäissään joskus Myllikän tupareissa väsäs, puoliin hiuksista ja saatanan ohuiksi. Korjailin niitä vähän eilen ja mulla oliki vielä niin paljon vapaata tukkaa, et sain tehtyä neljä kokonaan uutta rastaa jonka lisäks koitin vähän tökkii seassa roikkuvia vapaita luiruja kiinni rastoihin... Saa nähdä tuleeko tosta harakanpesästä ikinä oikeen näköistä tukkaa, rastoilla tai ilman..