Tänään kävin taas testaamassa uuden kuntosalin Porvoosta, tällä kertaa KuntoWerner-nimisen mestan. Kelailin muuten että mitähän mun orastavalle alkoholismille käy tääl Porvoossa, tänään tuli täyteen viikko ilman alkoholia ja oon kaiken lisäks reippaillu oikeen urakalla. Perjantaina olis tarkoitus lähtee viikonlopun viettoon vanhoille kotiseuduille Helsinkiin, ni vähän jopa pelottaa osaanko enää ylipäätään juoda vai vedänkö parissa tunnissa änkyräkännit heti perille päästyäni ja makaan loput kaks päivää Herttoniemessä peiton alla darraa parannellen... Osaankohan myöskään enää pelata bilistä?? No, eiköhän nää asiat selkeydy heti perjantai-iltapäivänä Lepakkomiehessä :D
Mutta tosiaan, kävin tänään KuntoWernerillä, joka olikin mielenkiintoinen sali. Tosi kivaan ja aika pikkuiseen saliin oli siisteihin riveihin aseteltu varmaan just vuonna 2013 markkinoille tulleita monimutkaisen näköisiä laitteita. Ihmisillä oli omat digitaaliset avainkortit, jotka laitteeseen kiinnittämällä kertoi oman harjoitusohjelman juuri kyseiselle laitteelle. Lisäks digitaalinen näyttö kertoi reaaliajassa kuinka monta toista sarjan liikettä oli tehnyt. Muuten hiiskuvan hiljaisuuden rikkoi vaan laitteiden piippailu niiden kertoessa meille typerille kuntoilijoille milloin mitäkin nippelitietoa, ja meikä oli aivan äimänkäkenä, oonhan kuitenki tottunu että kuntosalilla raikaa radio, ihmiset ähisee ja muutenki sellainen yleinen kuntosalimainen kolina kuuluu asiaan??? Hien pitäis haista ja jokapuolella kuuluis näkyä naama hiessä pullistelevia steroidi-ukkeleita tai fitnessmimmejä, mut Wernerissä nuorin kuntoilija mua lukuunottamatta tais olla 45-vuotias vyötärölihava insinöörin näköinen rillipää. Yhteenveto: Mukava tyylikäs paikka varmaan juuri iäkkäämmille easy-kuntoilijoille ja kilon puntteja nosteleville toimistorotille. Eli ei ihan mulle...
Tässä mie nyt kuitenkin taas oon, pummina Wertsussa! Adios!

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti